Make your own free website on Tripod.com
Sigcess - Horhoi Ovs

Horhoi Ovson buteegdehuun

Home
BAD gej yu ve?
Horhoi ovs gej yu ve?
Horhoi Ovson buteegdehuun
Shine buteegdehuunuud
Tanii 2 dahi bolomj
Bidentei holboo barihiig husvel
Zurag

Dashramd helehed horhoi ovson buteegdehuuniig Mongold hereglej ehleed bagahan hugatsaa ongorson ch mash sain ur dun garch baigaa tul oortoo sanaa tavidag  hen buhen doorhi hayagaar holboo bariarai! Tun udahgui nemelt medeelel tavih bolno

Doorhi linken deer darj ur dungiin kinog tatan avch uzne u /tavigdaagui!/

1.Haadiin jor

Savlagaa; Haircagtaa 6 shil \1 shil ni 20 ml\

Hadgalalt: 18 sar /haranhui, seruun gazar hadgalna/

Nairlaga: horhoi ovs, har moog, ofiopogon, himalain zogiin bal, cjangu moog, cagaan zalaa, emiin kornus, linchji moog, janczi zalaat urgamal, tom cecegt gorjanka, laktiloviin huchil, uraliin amuu, sorbiin huchliin cali zereg urgamaluud orson ba ovsond aguulagdah biologiin idevhit bodisuudiig vacuum orchind, otgoruulen handalj bolovsoruulsan tul hunii bied mash hurdan shingej, esiin tuvshind hurch uilchildeg baina.       Enehuu beldmeliig horhoi ovs bolon, unet emiin urgamaluudiig ashiglan, ertnii haadiin hereglej baisan joroor nairuulan hiisen uchir “haadiin jor” hemeen nerlejee.

            Ene jor ni jadargaag tailj, cusan dahi ooh, tosnii hemjeeg bagasgan, sudasnii ujan hatan baidliig nemegduulj, cusnii ergeltiig saijruulsanaar tarhinii cusan hangamj nemegdej, tarhinii ed esiig sergeen, oi togtooltiig nemegduulen, otlolt, hogshroltiig udaashruulna.

            Hunii bieiin darhalaanii sistemiig saijruuldag uchir bieiin eserguutsel sultai bolon ajliin het achaalaltai humuus, tamirchidad iluu zohimjtoi. Cusan dahi cagaan cogcsiin hemjeeg nemegduulj, deluunii uil ajillagaag idevhijuulj, baga tarhi, onchin tarhinii ajillagaag saijruulan, daavriin jalgaruulaltiig nemegduulseneer bodisiin solilcoo ers saijirna. Hunii bied shaardlagatai mash hovor elementuud baidag tul jamar ch nasnii hun hereglej boldogooroo onclog jum.

Jamar ovcnii ued hereglej boloh, zaalt:

        Zurh sudasnii ovchin: titem sudasnii hatuural, nariisal, zurhnii sudasnii hurc bolood arhag dutmagshil, sudasnii boglorol, daralt ihseh, bagasah, nariisal, tarhinii tsusan hangamjiin dutagdal

        Hool bolovsruulah sistemiin ovchin: hodoodnii hurts bolon arhag urevsel, hodoodnii sharh, noir bulchirhain urevsel, nariin buduun gedesnii urevsel, dispakterioz, ulaan hooloin urevsel, agshilt.

        Elegnii ovchin: elegniii arhag urevsel, elegnii hatuural, tsosnii huudiin urevsel, tsosnii chuluu, elegnii virusiin idvehjil,

        Dotood shuurliin bulchirhain ovchin: bambai bulchirhain arhag urevsel, chihriin shijin, boornii deed bulchirhain urevsel.

         Havdruud: horgui havdruud, hort havdriin ehnii uy shatuud, havdriin mes zasliin omnoh uy bolon daraah uy, tuya himi emchilgeenii daraah uy

        Haldvart ovchin: virusiin garaltai tomuu. Tomuu tust ovchin, haldvart shar, gerpes.

        Hurts bolon arhag angina

        Nudnii everlegiin ovchin, nudnii haraa muudah, bolor bulingartah, nudnii daralt ihseh,

        Noirguidel, medreliin yadargaa, nuurnii medreliin saa saajilt, suudliin medreliin urevsel, tolgoi tallaj ovdoh, tarhinii daralt ihseh, tarhinii naaldats, setgeliin hyamral gutral, tarhinii tsus harvaltiin daraah uldets hundrel uldets /ug yaria tod bus, eerch gatsah, setgehuin oorchloltuud/ 

        Ue mochnii hurts bolon arhag urevsel

        Boornii ajgantsar, tevshintser, suvgantsariin urevsel, boornii dutagdal, davsagnii urevsel,

        Cagaan mogoorson hooloin urevsel, uushignii bagtraa, surje, uushig teleh ovchin, hatgaa ovchin

        Tamirchid, bohchuud, hurdan morinii uraldaand aldsan energiig nohoh

        Harshil bolon arisnii ovchin,

        Cusnii ovchin, cus bagadalt

Beldmeliig uuh zaavar

Haadiin joriig ogloo 6-9 tsagiin hoorond, olon elgen deeree uuj hereglene, Hereglehiin omno shudee ugaan, helnii ongoriig husay, amaa zailan hagas ajga us uusnii daraa 0.5-1 ml-iig shpritseer soruulan avch, Helen dooroo hiiy, shimej shingeey uuna. Daraa ni hagas tsag bolood ogloonii caigaa uuna, Herev haadiin jor ba shine jortiig hamt heregleh bolvol haadiig ogloo, shine jortiig oroid ni hereglevel iluu tohiromjtoi,

 Haadiin joriig 2 zorilgoor heregley bolno.

1.Uridchilan sergiileh zorilgoor, ogloo bur 1-2 ml-eer  6-9 tsagiin hoorond 1 udaa uuh ba kurs emchilgee ni 1 sar urgeljilne.

2.Emchilgeenii zorilgoor

a/ hund ovchton bolon ondor nastan, tury etssen, tamirdsan hun ehnii odor 1-2 dusal beldmeliig helnii door dusaana. /odort 2 udaa/. 2 dahi odroos ehlen ur dun gartal odor bur 1-2 duslaar nemegduulen hereglene. Tsos bolon sheesnii zamiin chuluutai, tsusnii daralt ihtei hund baga tungaar ehlen, aajmaar nemegduulen emchilgeenii tung 1-2 ml-aas hetruulelgui hereglene. Baga tungaar beldmmeliig hereglehed organizmiin dasan zohicoh bolon bio energi zohicuulaltiig hangalttai ur dunteigeer guitsetgedeg. Gehdee baga tungaar heregleh ued emchilgeenii buren uilchilgee hangagday chadahgui baidal ajiglagddag tul oortoo tohiruulan tung aajmaar nemegduuly bolno.

b/ Hongon helberiin ovchinii ued odort 1-2 udaa 0.5-1 ml-iig Helen dooroo 3-5 minut bailgay aajmaar shimey uuna. Hugacaag bieiin baidlaas shaltgaalan togtoono. Ihenh tohioldol; 1 saraas dooshgui hugacaagaar uudag ba shaardlagatai bol hugacaag sungh heregtei. Havdriin urital bolon havdriin ovchinii ued haadiin joriig ehlen heregledeg, shine jorttoi hamtran heregley bolno. Ovchin hedii chinee hund baih tutam baga tungaar ehlen bied ni dasgah jurmaar hereglene.

c/Huuhdiin tun. 1 nas hurtle huuhded darhlaa saijruulah zorilgoor odor bur tseejnii hesegt./2 hohnii hoorond./ 1 dusliig turhey ogno.Mon algan deer ni dusaagaad, 2 algiig ni hoorond ni urey ogno. Harin 1 nasnaas hoish uulgan heregley bolno,1-2 nas odort 1 dusal. 2-3 nas odort 2 dusal. 3-4 nas odort 3 dusal. 4-5 nas 4 dusal. 5-6 nas 5 dusal. /ene ued ijil hemjeenii nermel bolon bucalsan usaar shingely bolno./ 6-8 nas odort 6-10 dusal. 8-10 nas 10-15 dusal. 10-12 nas 0.3 ml-eer 1 udaa. 14 nasnaas ehlken tom hunii tungaar 0.5-1 ml-eer heregley bolno. 

  • Nudnii daralt ihseh, haraa muudah, bolor budgereh zereg ovchind nudend dusaan hereglene, Dusaahdaa 1:1 haritsaagaar nermel bolon butsalsan usaar shingelen dusaana. Emchilgeenii hugatsaa 1 saraas dooshgui bna.
  • Ideet helberiin anginii ued haadiin joroor odort 2 udaa hooloig zailna.
  • Noir bulchirhain urevseliin ued 5-10 ml-eer odort 1 udaa uuh ba ovchin namjiltiin daraa ued tung bagasgay 1-2 ml bolgon uuj duusgana.
  • Boor, shaasnii zamiin hurts urevseliin ued 10 ml-eer 1 udaa heregley, tsaashid 0.5-1 ml-eer uuna,

Sanamj

1.Zailshgui shaardlagatai ued 2-3 sariin daraa emchilgeeg davtan hiiy bolno

2.Haadiin joriig uuy hereglehiin omno zaaval tsaig ni 3-5 honog uuy. Biee tseverlen, dasgah heregtei

3.Haadiin jor ni end durdaagui busad ovchinuudiig ch emchilehed hangalttai ur duntei

4.Haadiin jor ni uridchilan sergiileh chigleliin undsen beldmel mayagaar ihevchilen hergeledeg bol hund ovchinii ued shine jortiig heregleh ni iluu ur duntei. Tuunii horhoi ovsnii orts ni ih baidag.

5.Emchiin zaavriin daguu evrop emtei hamt heregley boln

2.Shine jort horhoi ovs

 

Savalgaa: 1 hairtsagtaa 10 shil . 1 shil= 20 ml

Hadaglalt: 18 sar haranhui, seruun gazar hadgalana.

Nairlaga: Horhoi, linjchi moog, syangu moog, tsagaan zalaa, zogiin bal, ofiopogon, emiin kornus, tom tsetsegt goryanka, laktoviin huchil, uraliin amuu.

Shine jort ni nairlagaiin huvid  haadiin jorttoi tostei ba horhoi ovsnii kontsentrats ni ondor um. Shine jort ni olon toonii unet urgamluudaas butsen uchir buh erhten sistemd negen zereg uilchilne.

Shine jort horoi ovsiig eruul enh urt udaan nasluulagch hemeen nergledeg baina. Ene ni zurh uushignii tsusnii ergeltiig saijruulan, boor bolon shees, belgiin zamiin ovchinuud, turuu bulchirhain urevsel, ondgovch umai,utreenii urevsel bolon havdriig emchilhed iluu ur duntei,

Undsen tuuhii ed ni horhoi ovs bogood uund aguulagdah adenozin ni taivshruulah bolon urevseliin esreg uilchilgeetein deer noiriig heviin bolgon, zurh, tarhinii tsusan hangamjiig saijruulan havdariin esiin  urgalt, osoltiig udaashruulah, ulmaar esiig uhuulj, gadagshluulahaas gadna darhlaliin sistemiig saijruulj, sahariin emchilne. Mon zurh, sudasnii hanan dahi hatuursan tovhiig uusgaj, tsusan dahi toslogiig bagsgasnaar sudasnii uyan hatan chanariig saijruulj, daraltiig buuruulna. Shar ovchin bolon tuunees uudeltei engeg ovchniig ememchilehed tustai.

Yamar ovchnii ued heregleh zaalt:

        Amisgaliin zamiin ovchnuud: bagtraa, uushig teleh ovchin, tsagaan mogoorson hooloin urevsel, hatgaa, uushignii suriye, toosjih

        Chih, hamar, hooloin ovchin: hamar, daivriin hondiin urevsel, dund chihnii urevsel, dund chihnii urevsel, sonsgol sulrah, angina

        Shees, belgiin zamiin ovchin: boornii urevseluud, boorni dutagdal, turuu bulchirhain ovchnuud, belgiin sulral, ondgovchnii urevsel, umai, utreeni urevsel, umain huzuunii ulailt, sharhlaa, davsagnii urevsel, uuts nuruugaar ovdoh, sariin temdegiin mochlog aldagdah, tsevershiltiin uyiin oorchloltuud

        Havdriin uridal bolon havdriin ovchnii uye, himi, tua, mes zasliin emchilgeenii daraa

        Tsusan dahi ooh tos, triglizeridiid hemjee ihseh, bagasah, tsus bagadah,

        Tarhinii tsus harvaltiin daraah hundreluud,

        Arhag yadargaa, noirguidel, odor shoniin tsagaar het holroh, hogshirolt

        Tulguur erhtnii zoviur, huzuu nuruu shohoijih, yas siiregjih, uy gishuund yasd urgah, ue moch ovdoh , havdah

        Biyiin darhlaa sulrah, ovchlomtgii bolon, biyiin hogjil sul doroi humuust

        Boor uusgiig mash sain tseverlej, energiig tenzverjuulne.

Beldmeliig uuh zaavar

Shine jortiig 1.Uridchilan sergiileh zorilgoor, odort bur 0.5-1 ml-eer  1-2 udaa shprizeer soruulan avch Helen dooroo hiij shimj uuna. kurs emchilgee ni 1-2  sar urgeljilne. Haadiin joriin emchilgee hiigdsenii daraa buyu hamt uuj boloh ba biyiin baidal ovchinii yavtsaas hamaaruulan tung thirulan hereglene. Uchir ni beldmel maani em bish hunii biyed shaardlagatai energi, bodisiin tentsverjsen sain chanariin nemegdel hool um. Sain chanariin hooliig ch gesen tohiruulan hereglevel em boldog gedgiig sanaarai,

2.Amisgaliin zamiin ovchnuudiin ued ehnii 7 honogt odort 1 udaa 1 ml-eer, 2 dahi 7 honogt 2-3 udaa 1 ml-eer, zarim shaardlagatai ued 1-2 udaa 3-5 ml-eer uuj bolno.

3. Shees belgiin zamiin ovchinii ued, ehni 7 honogt odort 1 ml-eer 1-2 udaa, daraagiin 7 honogt 2-2.5 ml-eer 1-2 udaa , shaardlagatai uyd 2.5-3,5 ml-eer uuj bolno. Belgiin sulraliin ued 3-4 ml-eer 1-2 udaa uuj hereglene. Harin sheesnii zamiin chuluujiltiin ued emchilgeeg bolgoomjtoi baga tungaar ehlej aajmaar tung nemegduulne.

4. Chih hamar hooloin hurts ovchnii ued ehleed ondor tungaar 3-5 ml-eer uuj ehleed daraa ni tung 1 ml bolgoj bagasgan hereglene.

5. Hamar daivar hondiin orovsliin ued odort 2-3 udaa 2-3 duslaar hamart dusaaj heregleh ba ovchnii shinj tendeg ariltal emchilgeeg hiine.

6. Dund chihnii orovsold odort 2 udaa 1-2 duslaar edgertel ni dusaaj hereglene.

7. Tsusan dahi oohnii hemjee ihsehed odort 1-2 ud  2-5 ml-eer uuj hereglene.

8. huuhdiin shiljiltiin nasand emcees zovolgoo avch bolgoomjtoi heregleh shaardlagatai.

9. Tsusnii daralt ihseh ued baga tungaar odort 1 udaa 0.5 ml-ees ehlen tung aajmaar nemegduulen emchilgeenii erdiin hemjee  boloh 1-2 ml-t shiljuulen hereglene. Arteriin daraltiig togtmoil hyanaj baih heregtei

Haadiin Jor ba Shine Jort horhoi ovsnii beldmeliin yalgaa

  1. chanariin huvid yalgaagui adil nairlagati bolovch too hemjee, ortsiin huvid yalgaatai. Haadiin jor-d horhoi ovs 2.5 gr baidag bol shine jort-d 3.6 gr orson baidag
  2. haadiin joriig ihevchlen uridchilan sergiileh chigleleer heregledeg emchlen, sergiileh beldmel bol harin shine jort ni ihevchlen emchilgeenii zoriulaltaar hereglegddeg beldmel um. Uridchilen sergiileh buyu ovchnii hongo tohioldold haadiin jor, hund ovchnii ued shine jortiig ogoh ni iluu tohiromjtoi.

Tun hemjee:

-1 udaagiin tun ni ml-ees heden lonh hurtle oorchlogdoj boloh ba neesen lonhiig horgogchid hadgalna.

-Uridchilan sergiilehed 2-3 ml-eer odort 2 udaa 20 honog, hongon ovchloliin ued 2.5 ml-eer odort 2 udaa 20-30 honog, hund ovchinii ued 5-10 ml hurtle odort 2 udaa 1-3 sar.

3. Tarhinii urel

Savalgaa: hairtsagtaa 30 shirheg capsultai

Hadgalalt: huurai seruun gazart hadgalana

Nairlaga: horhoi ovs, linjchi moog, shar buurtsagnii lizetin zereg erdes bodis orson ba biologiin idevhit bodisiig nemegduulen gargaj avsan buteegdehuun um

Tarhinii phiziologiin uurguud ni haraa sonsgol,unerleh, hureltseh, uhamsarlah, setgeh, togtooh chadvar bolon medreh tovuud baidag. Tarhi bidnii biy mahbodiin udirdlagiin tov um. Iimees uurag tarhind busad erhten, sistemees iluu ih tejeeliin bodis, tsusan hangamj shaardalatai baidag. Tarhinii tsusan hangamj muudsanaar hunii oi uhaan muudah, tolgoi ovdoh, medreliin sistemiin uil ajillagaa aldagdah , uurlaj utysaarlah, haraa, sonsgol muudah olon shinj temdeg ilerdeg. Tarhinii tsusan hurts oorchloltiin uyed nas baralt 50% hurch baina.

Manai beldmel ni tarhi bolon nugasnii deed hesgiin tsusan hangamjiig saijruulj, tarhinii ed esuuded huchiltorogch ba tejeegch bodisuudiig hurgeh ajillagaag saijruulan

Tarhinii gemtsen ed esuudiig nohon sergeej, medeelel damjuulaltiig hurdasgan oi togtoolt bolon oyunii chadvahiig nemegduuldeeg baina. Iimch uchraas oyunii het achaalaltai ajillagsad computer deer hugatsaagaar ajildag humuus ahimag nasnii humuus, oi togtoolt muudah, tarihnii tsus harvalt bolon gemtliin ulmaas uussen uldetsiin ued hereglehed mash sain ur duntei baina.

Tarihnii urel ni himiin elementiin holitsgui, tsever baigaliin garaltai beldmel bogood sain chanartai ovormots butetstei, ondor ur duntei, hereglehed hyalbar baidagaaraa ontslog.

Yamar ovchnii ued heregleh zaalt:

  • Tarhi nugasnii hyalgasan sudasni hatuural, nariisaliin ued sudasnii hanan dahi oohlogiig uusgaj, uyan hatan baidliig nemegduulen, tsusnii ergeltiig saijruulan tolgoi ovdoltiig namdaana.
  • Tolgoi tallaj ovdoh, noirguideh, unalt, tatalt
  • Hijeel nasnii humuusiin nudnii haraa, sonsgol sanah oig ers saijruulj, hogshiroltiig saaruulj, martahiig bagasgana.
  • Chihree ovchin /Parkinson/
  • Huzuu nuruu, nugasnii deed hesgiin medreliin sudaliin ovdolt, shohoijiltiig bagasgah buyu aajimdaa bur moson arilgana.
  • Stress-iig tailj setgel gutralaas garah bolomj olgono.
  • Iluudel jing buuruulna.
  • Oyunii bolon medreliin sistemiin yadargaag arilgana
  • Tarhinii gemtliin daraah oorchloltuud tarhinii daralt ihseh, tarhinii naaldatsiin uyed hereglene.

Beldmeliig uuj heregleh zaavar

Odriin hoolnoos 1 tsagiin omno 11-12 tsagiin uyed 1 ureliig buleen usaar daruulan uuj hereglene.

Chichree ovchin bolon ondor nastai humuus oi uhaan muudah, tarhinii tsus harvaltiin daraahi uldetsiin uyed odort 2-3 urel uuna.

Ureliig uuj baih uyed shingenii hemjeeg nemegduulen odort 1.5-2 litr butsalsan us uuj baih heregtei.        

Kurs emchilgee 1-2 sar  ba 35 deesh nasniihan tarhinii sudas hatuurahaas sergiilj jild 1-2 kursiig uuval sain.

 

4.Dorvon uliral tsai

Savalgaa: hairtsagtaa 30 shirheg packettai.

Nairlaga: Hyatadiin ertnii jor tsainii urlagiin undsen deer beltgesen. Horhoi ovs, nerd garsan danhung, dantsung, Tsilang gesen 3 torliin tsainii nairlagatai, 18 torliin amin huchil, 400 gariu micro element, E,C amin dem Linjchi moog, Trimella, Hrezantema, Badamlinhua tsetseg, chiher ovs, uraliin amuu, selen zereg hort havdriin esreg uilchilgeetei bodisuudiig aguulsan.

Uilchleh huree:

  • Biy mahbodiig buheld ni hort bodis shaaraas tseverleh ba sheesnii garaltiig ihesgej having hoono.
  • Yadargaa tailj biyiig sergeh ba noirguideliig arilgaj taivshruulna.
  • Tsusan dahi ooh tos, sahariin hemjeeg bagsgah ba tsusnii daraltiig togtvorjuulah uilchilgeetei.
  • Dotood shuurliin bulchirhain uil ajillagaag tentsverjuulen tsangaa, hordlogiig tailah haluun buuruulah uilchiilgeetei
  • Darhlaliin sistemiig saijruulan shud behjuuleh uilchilgeetei ba zarim tohioldold havdriin esiin uil ajillagaag  daranguilan havdriin esuudiig uhuuldeg baina.

Yamar tohioldold heregleh: tsusnii ovchin, chihriin shijin, jin ihseh bagasah, havagnah, uy mochnii ovchin buh torliin harshil, shud sulrah, tsusnii daralt ihseh, bambai bulchirhain ovchin,  hoolnii shingets muudah, buh torliin hordlogo amnaas evgui uner garah , tarhinii sudasnii hatuural nariisaliin ued uuj hereglene.

Uuh zaavar:  1 packet tsaig 2 litr butsalsan haluun /70-75hem/ haluun usand hiij 5-10 minut handlan, tsainiihaa shaariig avaad, tsaigaa odort 4-5 ayagiig buleeneer ni uuna.

1 kurs ni 21-30 honog ba handalsan tsainii shaariig biyed garsan sharh bugalaa havdar zeregt tavij boohod hurdan toljij edgedeg. Uye mochnii ovchniig sain namdaadag ba utreend tampon bolgon tavij hereglesen tohiodol ch bii.

 

Anhaarah zuilsuud

1.Horhoi ovson beldmeluudiig hereglehees omno zaaval tsaig 3-4 honog uuj, biyee dasgan hort bodisoos tseverleed daraa ni busad beldmelee heregleh ni zuitei. 2.Beldmeliig hoolnoos omno buyu hoino 30 –40 minutiin zaitai hereglene.

3.Beldmeliig hereglej baih ued arhi, asprinii torliin tsus shingleh uilchilgeetei em, ulaan loil tuunii shuus, ketchup hereglehgui baival zohiltoi.

4.Emegteichuud sariin temdeg irsenii daraa hereglehed tohirmjtoi. Urgiin osoltiig hurdgasgadag tul jiremsen ehchuud 7 sar hurtle hereglej bolohgui. Harin hohuul ehchuud hohnii suu nemegduuleh zorilgoor baga tungaar 0.5 ml-eer hereglej bolno.

5. Yanz buriin shaltgaanaar hamraas tsus garamtgai,  harshil ovchinii hurts ue, hund ovchitei humuus baga tungaar bolgoomjtoi heregle.

6. Beldmeliig hereglej baih uyed biy tavguirhen huuch hodloj boloh baene ni tur zuuriinh tul ali boloh taivan baij shingen zuil ih uuh, mon tungaa bagasgah buyu 1-2 honog zavsarlaad urgeljluulen hereglevel biyiin baidal saijrich ur dund hurne.

Postal address:
Sarangerel.L
PO 37 Box 35
Ulaanbaatar, Mongolia. .
Asia.

Telephone: +976-91618023,
+976-95255414
+976-91910142
Anhaaran unshsan Tand ih bayarlalaa
E-mail address:
sigcess@chinggis.com
sigcess_sss@yahoo.com
sarangerel_lu@yahoo.com